Category Archives: ajankohtaista

Kiiskismarkkinat 2020

Published by:

Sompiolaisia kokoontui lauantaina 12.9.2020 perinteisille Kiiskismarkkinoille Akmeelinkummulle. Kalapottu maistui vieraille ja kampanisukahvit juotiin syönnin päälle.

Sää pysyi poutaisena, aurinko ei tällä kertaa paistanut. Kammissa oli tunnelmaa.

Kuvia päivästä löytyy täältä

Standardit ja kunniajäsen

Published by:

Seuran oli tarkoitus juhlia Muteniassa 50-vuotista taivaltaan elokuussa. Juhlassa oli tarkoitus jakaa seuran standardit Aino Alakorvalle, Esa Koskelle, Pertti Lokalle ja Kari Maggalle sekä kunniakirja kunniajäseneksi kutsutulle Lauri Hihnavaaralle.

Juhlan peruuntumisesta huolimatta hallitus päätti pitää kokouksen, jossa huomioinosoitukset jaettaisiin. Tilaisuus pidettiin 25.7.2020 Sodankylän kotiseutumuseolla. Lue lisää tapahtumasta tästä linkistä.

Kuvagalleriaan pääset klikkaamalla tästä.

Kokouksessa päätettiin, että Kiiskismarkkinat pidetään Akmeelinkummulla lauantaina 12.9.2020 klo 12.00 alkaen.

Vuosikokous 2020

Published by:

Kotiseutuyhdistys Sompio-seura ry:n vuosikokous  pidettiin sunnuntaina 15.3.2020  Järjestökeskus Kitisellä. Vuosikokoukseen osallistui 15 seuran jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Asta Valkonen. Hallitus jatkaa muuttumattomalla kokoonpanolla, yksimielinen päätös.

Tänä vuonna juhlimme seuran 50-vuotista taivalta Muteniassa elokuussa ja olemme päättäneet, että Kiiskismarkkinoita ei pidetä tänä vuonna.

Juhlasta tiedotamme erikseen kevään ja alkukesän aikana.

Juikenttä

Published by:

Juikenttä

Lapissa, entisessä Sompiossa, sijaitsee kyläsiljo nimeltä Juikenttä, jota on tutkittu perusteellisesti.
Arkeologisia tutkimuksia johti 1960-luvun alussa Juikentässä Christian Carpelan juuri ennen Lokan tekoaltaan tuloa.

Carpelan on kertonut tehneensä aikoinaan yhteistyötä mutenialaisten Tapion veljesten kanssa. Veljeksistä oli arkeologille korvaamatonta apua.
Juikentässä on eletty jo 500 eKr. – 100 jKr. jolta ajalta on säilynyt keramiikan paloja. Nuoremman asutusvaiheen ajalta, 1200 – 1600-luvuilta, on luuesineitä, nahan muokkaukseen ja petun irrottamiseen liittyviä työvälineitä, rautaesineitä sekä eläinten luita. Paikalta on löytynyt myös eurooppalaisia hienoja ruokailuveitsiä ja karjalainen naisten soikea rautakauden lopun kupurasolki.

Sompion lapinkylän vuotuiskierrossa Juikentässä asuttiin keväällä ja syksyllä. Kesäksi mentiin kalan pyyntiin Kemijärvelle ja talvikylä oli viimeksi Tanhuan lähellä Kyläselässä.

Arkelogi FThc Christian Carpelan kävi uudelleen tutkimassa Juikentässä 19.9.2019. Tutkimusryhmään kuuluivat hänen lisäkseen dosentti Pirjo Uino Helsingin yliopistosta, Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori ja arkeologi Eija Ojanlatva Siida-museosta. Ryhmän kuljetti veneellä kohteeseen Sompio-seuran varapuheenjohtaja Jouni Alakorva ja kansipoikana toimi Samuli Keskitalo.

Päivän päätteeksi Sompio-seura järjesti Vuotson Majalla kahvisteluhetken, jossa kuultiin muistoja 1960-luvun alun tutkimustuloksista sekä vasta päättyneestä matkasta Juikenttään. Lisäksi C. Carpelan kertoi tuntemuksiaan 1960-luvun alun Muteniasta, Sompiojärveltä sekä Kurujärvestä.

Kuvia tutkimusretkestä

Kansalliskirjasto

Published by:

Samuli Paulaharjun teokset luettavissa netissä

Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun Kuuromykkäin koulun opettaja. Hän keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa kansanperinnettä.
Teokset ovat luettavissa ilmaiseksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä julkaisuarkistossa Doriassa.

Suora linkki kansalliskirjaston sivulle on tässä.
Jos linkki ei aukea, sivun osoite on: www.doria.fi/kansalliskirjasto/kirjat/Samuli Paulaharjun teoksia.

Naisten ääni

Published by:

Naisten ääni -hanke
’Naisten tekemisiä on kirjattu yhteiseen muistiin ällistyttävän niukasti. Naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tiedetään aivan liian vähän. Suomalainen Naisliitto haluaa muuttaa tilanteen paremmaksi!’

Hankkeen nettisivulle on Siiri Alakorva-Balagovic kirjoittanut ’Helena Mathilda Arajärvi – uudisraivaajan tytär’. Helena Mathilda muutti Korvaseen puolisonsa Juhani Wärriön kanssa vuonna 1884. He ostivat Korvasesta maatilan ja sukunimi muuttui maatilan mukaan Alakorvaksi. Helena Matildan tarina on luettavissa Naisten ääni -sivulta.