Juikenttä

Published by:

Juikenttä

Lapissa, entisessä Sompiossa, sijaitsee kyläsiljo nimeltä Juikenttä, jota on tutkittu perusteellisesti.
Arkeologisia tutkimuksia johti 1960-luvun alussa Juikentässä Christian Carpelan juuri ennen Lokan tekoaltaan tuloa.

Carpelan on kertonut tehneensä aikoinaan yhteistyötä mutenialaisten Tapion veljesten kanssa. Veljeksistä oli arkeologille korvaamatonta apua.
Juikentässä on eletty jo 500 eKr. – 100 jKr. jolta ajalta on säilynyt keramiikan paloja. Nuoremman asutusvaiheen ajalta, 1200 – 1600-luvuilta, on luuesineitä, nahan muokkaukseen ja petun irrottamiseen liittyviä työvälineitä, rautaesineitä sekä eläinten luita. Paikalta on löytynyt myös eurooppalaisia hienoja ruokailuveitsiä ja karjalainen naisten soikea rautakauden lopun kupurasolki.

Sompion lapinkylän vuotuiskierrossa Juikentässä asuttiin keväällä ja syksyllä. Kesäksi mentiin kalan pyyntiin Kemijärvelle ja talvikylä oli viimeksi Tanhuan lähellä Kyläselässä.

Arkelogi FThc Christian Carpelan kävi uudelleen tutkimassa Juikentässä 19.9.2019. Tutkimusryhmään kuuluivat hänen lisäkseen dosentti Pirjo Uino Helsingin yliopistosta, Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori ja arkeologi Eija Ojanlatva Siida-museosta. Ryhmän kuljetti veneellä kohteeseen Sompio-seuran varapuheenjohtaja Jouni Alakorva ja kansipoikana toimi Samuli Keskitalo.

Päivän päätteeksi Sompio-seura järjesti Vuotson Majalla kahvisteluhetken, jossa kuultiin muistoja 1960-luvun alun tutkimustuloksista sekä vasta päättyneestä matkasta Juikenttään. Lisäksi C. Carpelan kertoi tuntemuksiaan 1960-luvun alun Muteniasta, Sompiojärveltä sekä Kurujärvestä.

Kuvia tutkimusretkestä

Kansalliskirjasto

Published by:

Samuli Paulaharjun teokset luettavissa netissä

Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun Kuuromykkäin koulun opettaja. Hän keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa kansanperinnettä.
Teokset ovat luettavissa ilmaiseksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä julkaisuarkistossa Doriassa.

Suora linkki kansalliskirjaston sivulle on tässä.
Jos linkki ei aukea, sivun osoite on: www.doria.fi/kansalliskirjasto/kirjat/Samuli Paulaharjun teoksia.

Naisten ääni

Published by:

Naisten ääni -hanke
’Naisten tekemisiä on kirjattu yhteiseen muistiin ällistyttävän niukasti. Naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tiedetään aivan liian vähän. Suomalainen Naisliitto haluaa muuttaa tilanteen paremmaksi!’

Hankkeen nettisivulle on Siiri Alakorva-Balagovic kirjoittanut ’Helena Mathilda Arajärvi – uudisraivaajan tytär’. Helena Mathilda muutti Korvaseen puolisonsa Juhani Wärriön kanssa vuonna 1884. He ostivat Korvasesta maatilan ja sukunimi muuttui maatilan mukaan Alakorvaksi. Helena Matildan tarina on luettavissa Naisten ääni -sivulta.