Kesäistä ajanvietettä Sompiossa
Julkaistu Sompiossa 17.6.2020
Sompion maamiesseuran toiminta virisi Korvasessa sotien jälkeen.
Seura järjesti opastusta maanviljelyyn. Kokouksissa vieraili agrologeja, jotka jakoivat tätä viljelytietämystä korvaslaisille. Maamiesseuralla oli sahra ja kylvökone.
Taloustöihin liittyen naiset olivat seuran tärkeimpiä aktiivisia toimijoita. Maamiesseuralla oli erityinen naisosasto, joka järjesti ompeluseuroja, myyjäisiä ja erilaisia kursseja. Seuralla oli yhteiset kangaspuut, joilla kudottiin runsaasti mattoja, jopa täkänöitä. Yhteiset väävispuut kiersivät talosta taloon.
Mikäli töistä jouti, kesäistä huvia oli noihin aikoihin yleisurheilu, jolle maamiesseura muun toiminnan ohessa loi erinomaiset puitteet.
Arjen ruumiillinen työ antoi myös vankan perustan urheilun harrastamiselle. Iltaisin harjoiteltiin, milloin keihäänheittoa omatekoisilla keihäillä, milloin työnnettiin kuulaa. Lisäksi treenattiin pituutta sekä korkeutta.
Erkki Martinilla oli pienen pojan muistikuvia harjoittelusta ja Korvasen kisoista. Yksi harjoittelupaikoista oli Alakorvan Sulon piha, samoin Taka-Lapin kaupan tyköä lähtevä tie Moskuun. Siinä oli hyvä viskata keppiä.
Korvasen kisoista Sulevi Martin,pitkäaikainen maamiesseuran sihteeri,muistelee, että pisimmät kaaret olivat jopa 60 metriä. Alarieston Topi oli mestari siinä lajissa. Korvasen ympärijuoksu oli kisa, jossa kysyttiin kestävyyttä. Reitti oli kylää kiertävä ns. kylän raitti. Juoksun lähtö- ja maalipaikka olivat koululla.
Kisat järjestettiin koulun piha-alueella. Piha oli iso, joten siihen sopi kuulantyöntö- ja pituushyppypaikka, jopa keihäs mahtui lentämään siinä pihapiirissä.
Urheilijoita tuli Vuotsosta ja Muteniasta kuorma-auton lavalla. Vuotsosta Sulevi Martin muistaa Iisakki Hetan, joka oli hyvä juoksemaan, hän voittikin kerran ympärijuoksun. Sulevin taktiikkana oli tarkkailla alkumatka, mutta lopussa hän keräsi kaikki voimansa ja pyyhälsi muiden ohitse. Näillä keinoin hän sai pystin omakseen kolmesta perättäisestä voitosta.
Muista juoksijoista hän muistaa Muteniasta tulleen Keskitalon Sakarin ja Ossin. Keski-Sakari oli Sulevin kertoman mukaan 100 metrillä nopea ja kimmoisa juoksija. Hänellä oli räjähtävä alku. Sakari juoksikin 4×100 metrin Lapin Veikkojen viestijoukkueessa vuonna 1953, jolloin joukkue voitti piirinmestaruuden.
Alakorvan Paavolla ja Keskitalon Ollilla oli kova kisa korkeudessa ulkojalan tyylillä.
Muistoihin on myös painunut Lokan ja Korvasen kylien väliset lentopallo-ottelut. Ne olivat tiukkoja mittelöitä. Samat kylät olivat vastakkainen myös köydenvedossa.
Erkki Martin kertoo, että kesäisin oli lentopalloilu iskostunut korvaslaisten iltaharrastukseksi. Kun altaan rakentajat valtasivat koulun kentän, ja sinne ilmestyi vierasta väkeä, löytyi lentopallokenttä Korvasen Erkin mökin lähettyvillä olevalta tasaiselta pihakentältä. Siellä vielä Korvasessa asuvat nuoret, niin tytöt kuin pojatkin, kuluttivat ahkerasti aikaansa lentopalloa pelaten.
Hyvin yleistä oli pienoiskivääriammunta, Erkki muistelee. – Meidänkin pihalla saattoi olla puolikymmentä nuorta miestä (nykyisin yli 80- vuotiaita), jotka kilpailivat keskenään tarkkuusammunnassa. Oli pienoiskivääri ja penniläisillä ammuttiin. Penniläiseksi sanottiin lyhyttä pienoiskiväärin panosta, jolla ammuttiin ennen oravia ansaintitarkoituksessa. Oravan nahka oli ennen kauppatavaraa.
Kilpa-ammuntahan näin kehitti samalla metsästystaitoja.
Yksi nuorten voimailulaji oli alasimen nosto. Raskasta alasinta nostettiin kilpaa vuoroin vasemmalla ja oikealla kädellä alasimen suiposta päästä kiinni pitäen.
Kartion muotoinen suippopää vaati ronskia voimaa kouriin, muuten ei väline noussut.
Tarina kertoo, että yhteen aikaan jo iäkäs seppä, ukkini Korvasen Erkki (Raasakka) oli temponut alasimen yhdellä kädellä hartian yli niskan taakse selkäpuolelle.
– Sitä oli ollut kerrankin näkemässä porukka uiton miehiä, joilta temppu oli jäänyt tekemättä, Erkki kertoo.
Sompiolaista perinnettä vaalimaan perustettiin Sompio-seura vuonna 1970.
Tämän vuoden elokuussa oli tarkoitus pitää seuran 50-vuotisjuhla. Koronaepidemiasta johtuen joudutaan juhla siirtämään ensi vuoden elokuuhun.
Asta Valkonen, Kotiseutuyhdistys Sompio-seura ry:n puheenjohtaja
